Kiitos kutsusta saada kirjoittaa blogiteksti YAD:n Street teamin blogiin! 🙂 Olen 25 –vuotias yhteisöpedagogi (AMK) ja toiminut striibalaisena kohta 6 vuotta. Kokemusta YADista löytyy myös infopiste- ja festarityön vapaaehtoisena sekä nyt vasta-alkaneena paikallisosaston yhdyshenkilönä. Ajattelin ensin kirjoittaa mielipiteitäni YAD:n Street teamista näin aikuisen ja nuorisoalalle kouluttautuneen näkökulmasta, mutta tästä tulikin melkoinen oodi YAD:lle ja sen street teamille.. Hups.. 😀
Miten/miksi/millä tavalla aikuinen ihminen jaksaa striibailla kuin nuoret konsanaan?
– Löysin YADin vuonna 2009 Pipefestistä ja se jäi mieleeni rohkeana (hieman pelottavanakin), erillaisena ja huumorintajuisena järjestönä. Vuotta myöhemmin uskaltauduin mukaan street teamiin eli olin tuolloin noin 20 –vuotias. Ujolle nuorelle aikuiselle YADin räväkät ja värikkäät, mutta suvaitsevaiset mielipiteet toimivat omalla tavallaan turvallisena taustana kasata omaaminäkuvaa, itsetuntoa ja muutenkin käsitystä itsestä ja omista mielipiteistä ja arvomaailmasta. Luulempa, että tämän ”yhteisen alun” vuoksi YAD on ollut välillä jopa osa arkeani näinkin pitkään.
Aluksi striibailussa houkuttimena toimivat kilpailut, palkinnot, tavoitteet ja niissä onnistuminen.. Nykyään tärkeämmäksi koen mahdollisuuden toimia ehkäisevässä päihdetyössä, mahdollisuuden tehdä kannanottoja päihteettömän elämän puolesta sekä koko YAD:n mainostamisen. Street team antaa tekemistä, millä on tarkoitus. Striibailussa saan: mm. tehdä itselle aatteellisesti tärkeää työtä, piristystä arkeen, uudenlaista tekemistä kavereiden kanssa sekä pohdiskeltavaa.
Vapaaehtoistyöstä ehkäisevän päihdetyön järjestössä saa myös hyvää ”työkokemusta” ja se näyttää hyvältä CV:ssä. Työkokemuksen laitoin ””-merkkeihin, koska tämä työkokemus menee harrastustoiminnan puolelle, ei samaan kohtaan palkkatyön kanssa. Mutta kuitenkin aktiivista ja sitoutunutta harrastus- ja vapaaehtoistyötoimintaa katsotaan työhaastatteluissa hyvällä! Street teamin kautta olen myös ”heitellyt verkkoja vesille” työpaikkoja ja yhteistyökumppaneita silmällä pitäen. Olen käynyt jakamassa Street teamin materiaaleja alani työpaikkoihin, esimerkiksi seurakunnan ja kunnan nuorisotyöntekijöille, terveyskeskukseen, nuorisoalan yrityksiin ja järjestöihin.. Näin olen tehnyt nimeni ja naamani tutuiksi näissä paikoissa, mikä on toivottavasti hyödyksi mahdollisissa tulevissa työpaikkahaastatteluissa… 🙂
Street teamista olen saanut myös harjoitusalustan mielipiteiden ilmaisemiselle, keskustelemiselle, keskusteluiden avaamiselle ja muille keskustelutaidoille. Keskustellessa on ollut myös hyvä kuulla muiden mielipiteitä, kokemuksia ja tietoa esimerkiksi huumeista ja huumeettomuudesta. Keskustelujen kautta on myös saanut itselle rohkeutta sanoa mielipiteitään ääneen, rohkeutta olla eri mieltä sekä rohkeutta seisoa sanojensa ja ajatustensa takana. Ja kun huomaa, että muut ovat samaa mieltä kanssani, saan heiltä tukea ajattelutavalleni, näkökulmilleni, mielipiteilleni ja elämäntavalleni.
Mielestäni parasta striibailussa on kuitenkin YADin antama rohkaisu ja tuki ”valitsemallani tiellä” eli kiinnostuksessa ehkäisevää päihdetyötä ja nimenomaan YADia kohtaan. Tämä rohkaisu ja tuki näkyy esimerkiksi siinä, että joka perjantai Street teamin blogi vilisee ansioituneiden striibailijoiden nimiä, erikoiskortteja jaetaan niitä ansaitseville ja joka vuosi pari ahkerinta palkitaan YAD:n tiimipäivillä! Ja kyllä tämä kutsu kirjoittamaan tätä blogitekstiäkin on Street teamilta osoitus siitä, että olen tehnyt heidän mielestään jotain oikein ja hyvin. Tässä järjestössä vapaaehtoisia ja heidän panostustaan ei todellakaan pidetä itsestäänselvyytenä! Tästä hommasta tulee hyvä fiilis, kiitos YAD ja Street team!
-stinde, striibalainen since 2009
Ps. Tällä viikolla erityismaininnan arvoisesti ovat striibailleet katrikaisa, leomon15, stinde ja Sambaaxxi . – Hanna, Street Team Crew
YAD Street Team 